keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Kotka - merikaupunki

Meri, saaret, lokit, laivat, Meripäivät, satama, merituuli - niistä on ainakin Kotka tehty. Jos Kotkaan täytyisi muuttaa, muuttaisin ehdottomasti Tiutiseen, jossa taitaa olla sielunmaisemani. Meri, kalliot, hiekkatiet ja vanhat puutalot, kaikki kompaktisti yhdellä pienellä saarella, joka on kuitenkin kohtuullisen matkan päässä kaupungista. Tarvitseeko edes kertoa, että stereoissa soisi tietenkin Junnu Vainio? ;)











Monille näissä kuvissa on varmastikin saaren täydeltä mätäneviä rahareikiä ja tehtaiden pilaamaa merta; minä näen niissä kuitenkin lukuisat veneretket, mereltä nousevan myrskyn, maukkaaksi kokatut kalasaaliit, hellepäivänä jalkoja polttavan kallion, nurkissa vinkuvan tuulen, riippukeinun lehtipuun alla ja kukkivan syreeniaidan. Koti ja kesämökki samassa paketissa - siinä tavoitetta seuraavalle kodille.

tiistai 25. helmikuuta 2014

Parketin hionta

Onko kukaan koskaan miettinyt, kuinka paljon lattian väriä voi muuttaa hiomalla? Tässä vastaus:



Punertavaksi tummuneesta vuoden -78 hieman jo iskujakin ottaneesta tammiparketista tuli silkinsileä ja upean vaalea koneellisen hionnan ja kahden valkolakkakerroksen jälkeen. Rakkaalle yhteisvelalliselle kiitos siitä, että hän taivutteli minut hyväksymään tuon valkolakkauksen, olin nimittäin aiemmin kirkkaan lakan kannalla.

Asteikolla 4-10 antaisin lattialle arvosanaksi turvallisen kasin. Väri ja vaaleus ovat erittäin hyviä, pinta on lähes kuin uusi, mutta hionnasta tai lakkauksesta on jäänyt haaleita poikkiraitoja näkyviin muutamiin kohtiin ja parissa kohdassa en ole tyytyväinen pintalakkauksen työnjälkeen (lähinnä nurkat, joissa on käytetty pensseliä (?) lakan levitykseen, ei siis mitään näkyvää).

Miksi päädyimme hiontaan eikä koko lattian uusimiseen? Suurin syy on kai hintakysymys. Tällä alueella lattian hionta maksaa alvittomana noin 24-30€/neliö, valkolakkaus tuo hintaan pari euroa neliölle lisähintaa. Tiedän, että jos olisimme menneet rautakauppaan etsimään uutta parkettia, ulos olisi tultu tammiparketin kanssa, joka maksaa 40-80€/neliö. Ja joo, onhan olemassa niitä kympin/neliö maksavia laminaatteja, mutta olemme mieltyneet enemmän aitoon puuhun enkä usko, että nuo superhalvennuksessa myytävät laminaattierät ovat kovin pitkäikäisiä tai laadukkaita.Hyvä laminaatti maksaa taas saman verran kuin parketti. Käytän mieluummin vähät rahani johonkin aikaa ja käyttöä kestävään ratkaisuun. (Mikäli haluat tietää lisää parketin ja laminaatin eroista, voit lukea niistä täältä) Hionta säästi meidät myös vanhan parketin roudaamiselta kaatopaikalle ja tästä koituvasta jätemaksusta. Säästö se on pienikin säästö.

Toinen syy oli se, että tässä suurensuuressa savotassa oli mukavaa ulkoistaa edes joku remonttivaihe jollekulle toiselle. Koko asunnon hiominen ja lakkaus vei muistaakseni neljä päivää kaikkine kuivumisineen: kaksi päivää töitä ja kaksi päivää lakan kovettumista kävelykuivaksi. Tämä siis tarkoitti sitä, ettei muuta remonttia voinut tehdä neljään päivään, mikä mahdollisti muuttolaatikkojen pakkaamisen ja hetken hengähtämisen. Sitä paitsi ulkopuolisesta työstä saa tehdä kotitalousvähennyksen (laskusta, joka sisältää alv:n, ei siis hämärähommista ;)), joten hionta tuntui melkein yhtä kannattavalta kuin olisi laittanut rahaa pankkiin! Veronpalautuksia odotellessa...

Näin jälkiviisaana voidaan myös todeta, että hionta oli kannattava valinta myös remontin keston kannalta. Lattiamme ovat vinot, siis to-del-la vinot. Heittoa löytyy varmasti sentistä kahteen huoneiden keskiosan ja reunojen välillä. Hiottamalla lattiat vältyimme siis tuskallisilta lattioiden tasoitus- ja hiomiskierroksilta, joita olisi ollut edessä lukuisia ja jotka olisivat venyttäneet remonttia viikoilla eteenpäin, mikä olisi tarkoittanut sitä, että olisimme maksaneet vuokraa ainakin kuukauden pidempään. Ja uutta lattiaahan ei olisi voinut asentaa ennen kuin lattian suoruus täyttää molempien suoruuskriteerit, kiitos siis hioja-Jormalle myös parisuhteemme pelastamisesta!

Mikäli sinulla on siis kohtalaisen kuntoinen vanha parketti, harkitse kaksi kertaa vaihdatko sen kokonaan vai hiotaanko se. Kuten kuvista näkyy, hionnalla saadaan merkittäviäkin värimuutoksia aikaan ja uskoisin, että kaikki värit vaaleasta tummaan ovat mahdollisia. Lattian hionta ei aiheuta juurikaan pölyä, eli se voidaan tehdä periaatteessa missä vaiheessa remonttia tahansa. Mikäli seinät maalataan hionnan jälkeen, lattia tulee suojata hyvin, mutta mikäli seinät on maalattu ennen hiontaa, hutiloiva hioja saattaa kolhia niitä hiomakoneella. Kaikessa on siis puolensa. Pidä kuitenkin mielessä, että kerran p*ska lattia on hionnan jälkeenkin p*aska, joskin pinnaltaan kaunis lattia. Jos parketti rakoilee, nitisee, lonksuu, on liian ahdas tai muuten vaan päin prinkkalaa asennettu, ei hionta poista tätä ongelmaa. Eikä se mosaiikkiparketti voi sulle lankkulattiaks muuttua.

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Aika ei ole vielä kullannut muistoja

1.11.2013 - tammikuu 2014. Aikaväli tunnetaan vuoden pimeimpänä aikana ja sellaisena se jää myös muistiin. Töitä, remonttia, töitä, remonttia, remonttia ja remonttia. Pölyä, purua, roskia, kadoksissa olevia tavaroita, asumista toisten nurkissa, laskuja, rautakaupassa juoksemista, odottelua, päätöksiä, tsemppaamista, samoissa likasissa vaatteissa pyörimistä ja per**leen maalaamista. Maalia tuli telattua jokaiseen huoneeseen kerroksesta viiteen enkä vieläkään ole täysin toipunut tästä urakasta. Remonttiin ryhtyessään sitä on autuaan tietämätön tästä kaikesta, onneksi, mutta näin remontin jälkeen täytyy sanoa, että lopputulos todellakin palkitsee enkä missään tapauksessa valitsisi edelleenkään remontoitua asuntoa. Selasin puhelimen kuvagalleriaa ja löysin kuvia remontin ajalta, jotka ajattelin nyt jakaa teidän kanssa, olkaapa hyvät:

Mites muilla, remontilla vai ilman?

maanantai 17. helmikuuta 2014

lauantai 15. helmikuuta 2014

Ikkunalaudat




"Toivottavasti löytäisin jostain sellaisen asunnon, jossa olisi lautalattiat ja leveä ikkunalauta, josta voisi katsella kaupungille". Näin toivoin, kun muutin ensimmäiseen omaan asuntooni. Lattian suhteen jouduin tekemään kompromissin, mutta leveän ikkunalaudan sain. Leveät on ikkunalaudat myös tässä ensimmäisessä omassa kodissa, parhaimmillaan tuo ylimmän kuvan ikkunalauta yltää mahtipontisiin 72 senttimetrin lukemiin. Kaikki meillä ensimmäistä kertaa vierailleet ihastelevat tuota syvennystä, eikä tuo liene ihme, sillä se ihastutti myös meitä ensimmäisellä asuntonäytöllä. Onko oikeasti olemassa sellaisia ihmisiä, ketkä eivät välitä leveistä ikkunalaudoista?

perjantai 14. helmikuuta 2014

Hyvää ystävänpäivää


Hyvää ystävänpäivän iltaa siulle ystävä, joka käyt täällä miun juttusia lukemassa ja kuvia katselemassa! Se lämmittää mieltä enemmän kuin uskotkaan :)

torstai 13. helmikuuta 2014

Throwback thursday

Kun nyt kerran vanhat kuva-arkistot avattiin uudelleen, niin käydään vielä kerran vanhassa osoitteessa. Entinen koti oli hyvä, mutta täytyy sanoa, että uusi koti tuli kyllä tarpeeseen. Sen tarpeen on huomannut vasta nyt, kun tänne on tullut asettauduttua kunnolla. Toimiva koti, parempi arki, onnellisempi ihminen. Eniten iloa uudessa kodissa on tuottanut pyykinpesukone, toimiva keittiö ja riittävä määrä säilytystilaa. Toki uuden kodin väri- ja materiaalivalinnat jaksavat ilahduttaa, mutta nekään ei tuntuisi miltään, ellei perusasiat olisi kunnossa. Tämä muutos voidaan siis todeta onnistuneeksi!












tiistai 11. helmikuuta 2014

Sumuinen Saimaa

Yritin lauantaina tehdä poikkeusta tietokoneelle tallennettuun kuvasaldoon ja napsin pari kuvaa talvisesta Taipalsaaresta, kun siellä suunnilla satuin liikkumaan. Värit, iloisuus ja kepeys puuttuvat näistä kuvista täysin, tilalla on vain ankeaa sumua. Kamera taitaa saada luvan jatkaa talviuniaan, kunnes lumet ovat sulaneet.








sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Counting the days

Kesä on suosikkini kaikista vuodenajoista, mutta kesässä on se huono puoli, että se on nopeasti ohi. Eikä tuo liene ihme, jos  tässä kohtaa talvea kesän varalta on jo seuraavanlaisia suunnitelmia: kuuden (6!!) viikon loma (HUIKEA parannus edelliskesän 9 päivän lomaan), vene, mökki, Lappi, kesämekot, sandaalit, junamatka, parveke, yrttitarha, Savonlinna, meri, Saimaa, satamalaivat ja aamuyön tunneille venähtävät illat. Tämän 24/7 jatkuvan synkkyyden vastapainoksi kävin läpi vanhoja kesäkuvakansioita. Nopean kansioanalyysin perusteella voi todeta, että kesällä tulee kuvattua paljon ja talvella ei juurikaan, mikä korreloi positiivisesti myös oman aktiivisuuden kanssa. Jännä. Kai muutkin laskee jo päiviä loman alkuun?